Lapsioikeudelliset asiat

Lapsen huoltajuus, tapaaminen ja asuminen

Kysymykset lapsen huoltajuudesta, tapaamisesta ja asumisesta tulevat ajankohtaisiksi lapsen vanhempien suunnitellessa avioeroa tai avoeroa, tai jo eronneiden vanhempien olosuhteiden muuttuessa.

Huoltajuudella tarkoitetaan vanhemman oikeutta tehdä päätöksiä lapsen asioista, kuten esimerkiksi kouluun, päiväkotiin, passin hakemiseen tai nimen muuttamiseen liittyvissä asioissa. Huoltajuuteen kuuluu myös lapsen edun valvominen. Pääsääntö on lapsen yhteishuoltajuus, jolloin kumpikin vanhempi on lapsen huoltaja. Vanhempien välille voi kuitenkin syntyä huoltajuuskiista, jolloin käräjäoikeus voi määrätä huoltajuuteen liittyen tehtävien jaosta vanhempien kesken tai vain toisen vanhemman lapsen yksinhuoltajaksi.

Lapsen tapaaminen ja asuminen tarkoittavat sitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu eli kumpi on ns. lähivanhempi, ja miten lapsi tapaa etävanhempaansa. Lapsen tapaamisoikeuden arvioinnissa on tärkeää huomioida se, että lapsi pystyy riittävän usein tapaamaan ja viettämään aikaa sen vanhemman kanssa, jonka luona lapsi ei asu.  Pääsääntöisesti lapsilisä ja elatusapu maksetaan lapsen lähivanhemmalle. Tietyissä tilanteissa lapsen asuminen voidaan vahvistaa siten, että lapsi asuu vuoroviikoin kummankin vanhemman luona. Tällöin vanhempien välille tulee päätettäväksi se, kumman vanhemman luokse lapsen virallinen osoite vahvistetaan. On tärkeää huomata, että lapsen virallisella osoitteella voi olla vaikutusta tiettyjen taloudellisten etuuksien saamiseen.

Erotilanteessa vanhemmat voivat olla erimielisiä lasten asioiden järjestämisestä.  Lapsen asioita päätettäessä tärkein ratkaisukriteeri on lapsen etu. Lapsen huoltajuudesta, asumisesta, elatuksesta ja tapaamisoikeudesta kannattaa tehdä aina kirjallinen sopimus vanhempien eron yhteydessä,  vaikka vanhempien välillä ei olisi eron hetkellä kiistaa lapsen asioihin liittyen. Lapsen asioista tehtyä sopimusta voidaan myöhemmin muuttaa, mikäli lapsen tai vanhempien olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Mikäli muutoksesta aiheutuu kiistaa vanhempien välille, asian voi saattaa käräjäoikeuteen käsiteltäväksi.

Lapsen kanssa asuvan vanhemman eli ns. lähivanhemman tärkeimpiä tehtäviä on myötävaikuttaa siihen, että lapsen oikeus tavata muualla asuvaa vanhempaa toteutuu.  Vanhempien välille voi syntyä riitaa siitä, mikäli lähivanhempi perusteettomasti estää lapsen tapaamiset. Tällaiseen ikävään tilanteeseen, jossa toinen vanhemmista pyrkii vieraannuttamaan lasta vanhemmastaan, kannattaa puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällöin käräjäoikeudesta on mahdollista hakea tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa, jolloin käräjäoikeus velvoittaa lähivanhemman sallimaan lapsen ja toisen vanhemman tapaamiset asetettavan uhkasakon nojalla. Lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevat asiat käsitellään käräjäoikeudessa aina kiireellisesti.

Asianajajamme ovat erikoistuneet lapsen huoltoa, asumista,  tapaamisoikeutta ja tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskeviin kysymyksiin ja toimineet vuosien ajan  vanhempien edustajina ja apuna lapsiasioita käsiteltäessä, olipa kysymys sitten yleisestä neuvonnasta, tuomioistuinsovittelusta tai oikeudenkäynnissä avustamisesta. Asianajajaan kannattaa ottaa yhteyttä varhaisessa vaiheessa, kun lapsen asioista päättäminen tulee ajankohtaiseksi.

Lapsen elatus

Lapsen elatus on vanhempien lakisääteinen tehtävä. Lain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Elatusavun määrä, elatuksen tarve ja elatusvastuun jakautuminen vanhempien välillä voi herättää kysymyksiä tai riitaisuuksia. Elatusasioista voi sopia lastenvalvojan luona tai, mikäli lapsen elatuksesta aiheutuu erimielisyyttä, voi asian laittaa vireille käräjäoikeuteen. Lapsen elatusavun suuruuteen vaikuttavaa kummankin vanhemman elatuskyky sekä lapsen yksilöllinen elatuksen tarve. Elatusapu muodostuu monien tekijöiden summana. Asianajajamme avustavat kaikissa lapsen elatusapuun liittyvissä kysymyksissä ja riitaisuuksissa.

Lastensuojelu

Tietyissä tilanteissa viranomaisten on puututtava perheen yksityiselämään lastensuojelutoimin. Tällaisia toimia ovat muun muassa lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto. Asianajajamme avustavat lastensuojeluasioiden oikeudenkäynneissä ja huolehtivat, että kaikki perheen kannalta olennaiset seikat tulevat käsittelyssä huomioiduksi, sekä lastensuojelutoimien kohteena oleva lapsi kuulluksi.  Asianajajaan kannattaa ottaa yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun lapsen sijoittamista koskeva asia nousee esille.

Yhteydenottolomake

Suostumukset(Pakollinen)
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Suomen asianajajaliiton jäsenSuomen asianajoliiton jäsen